Tutkija – näin saat viestisi perille päättäjille ja mediassa!

Iina Koskinen, Future Earth Suomi

Future Earth Suomi kutsui päätöksenteon ja mediavuorovaikutuksen asiantuntijat keskustelemaan Helsingin yliopiston Tiedekulmaan, miten tutkijat saavat viestinsä perille päättäjille ja mediassa. Ota talteen #FESlivinglab vinkit ja ryhdy vaikuttamaan!

Lisää vaikuttavuutta – mutta miten?

Tieteeltä odotetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimusta halutaan tukemaan päätöksentekoa ja vauhdittamaan innovaatiotoimintaa. Tutkijoiden halutaan viestivän tutkimuksestaan ja osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntijoina. Kilpailu päätöksentekijöiden ja media huomiosta on kuitenkin kovaa. Tutkijoiden tarjoamat politiikkasuositukset ja vaihtoehdot eivät aina välity päätöksentekoon tutkijoiden yrityksestä huolimatta.

Future Earth Suomi kutsui 9.3.2016 neljä asiantuntijaa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan keskustelemaan siitä, miten tutkijat voisivat onnistua media- ja päättäjävuorovaikutuksessa paremmin. Vinkkejä ja kokemuksia jakoivat kansanedustaja Satu Hassi, professori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, tutkijatohtori Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja toimittaja Olli Seuri Yleisradiosta.

Tutkija – laajenna asiantuntijaprofiiliasi

Tiedeviestintä ei tarkoita yksinomaan tutkimuksesta viestimistä. Päätöksentekijät ja media ovat harvoin kiinnostuneita vain tutkijan omasta tutkimuksesta, vaan he haluavat sen sijaan näkökulmia ja konteksteja ajankohtaisille asioille, muistuttivat Satu Hassi ja Olli Seuri.

Tutkija voi tarjota päättäjille uutta tietoa, vaihtoehtoja ja toimintasuosituksia, kumota väärinkäsityksiä ja antaa tutkimustietoon perustuvia argumentteja päätöksenteon tueksi. Toimittajia kiinnostavat paitsi tutkimustietoon perustuvat analyysit, myös relevantin kontekstin luominen ajankohtaisille tapahtumille ja valistuneet arviot siitä, minkälaisia seurauksia tapahtuneella todennäköisesti on.

– Tutkijoilla on usein kapea käsitys omasta osaamisesta, esitti Timo Miettinen. Tutkijoiden olisi hyvä pohtia omaa asiantuntemustaan laajemmin ja selvittää, millaisista asioista hän on valmis viestimään. Julkisen viestinnän profiili voi olla omaa tutkijaprofiilia laajempi. Tutkija voi myös ottaa asioista selvää – tutkijan taitoihin kuuluu kyky etsiä tietoa nopealla aikataululla.

Osallistu julkiseen keskusteluun

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkijoiden pitäisi näkyä ja kuulua julkisessa keskustelussa.

– Tee tietoinen päätös, otatko yliopiston kolmannen tehtävän vakavasti, ja jos otat, varaa sille aikaa, näe vaivaa ja toimi rohkeasti. Soveltavat kirjoitukset, julkiset puhetilaisuudet, mediahaastattelut ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa auttavat tunnetuksi tulemisessa ja opettavat kiteyttämään asioita, Raimo Lovio kannusti.

Julkinen keskustelu kaipaa mielipiteiden rinnalle hyvin perusteltuja argumentteja, joita juuri tutkijat voivat tarjota, Olli Seuri esitti. Timo Miettinen ehdotti, että tutkijan tehtävänä on tuoda julkiseen keskusteluun kokonaiskäsitys aiheesta tai näkökulma, joka ei ole päässyt keskustelussa esiin ja jota mikään intressiryhmä ei aja. Satu Hassi muistutti, että julkinen keskustelu on myös hyvä tapa vaikuttaa politiikkaprosesseihin.

Päättäjät ovat kiireisiä – ajoita, kohdista ja tiivistä viestisi hyvin

Satu Hassi ja Raimo Lovio kannustivat tutkijoita oma-aloitteiseen vuorovaikutukseen päätöksentekijöiden kanssa. Onnistuneessa vaikuttamisessa on keskeistä ottaa yhteyttä oikeisiin henkilöihin oikeaan aikaan ja räätälöidä viesti hyvin.

Päättäjät saavat eteensä valtavasti luettavaa – kirjoja, lehtiä, esityslistoja ja muistioita – ja heitä lähestytään jatkuvasti sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta.

– Päättäjät eivät pahoja vaan kiireisiä. Kiteyttämällä viestisi hyvin säästät siis myös vastaanottajan aikaa, Satu Hassi muistutti.

Liian laajalle joukolle, esimerkiksi koko eduskuntajakeluun lähetetyt viestit tavoittavat päättäjät huonosti. Tutkijoiden kannattaa etsiä asian käsittelystä vastaavat ministerit ja kansanedustajat sekä muistaa ottaa yhteyttä myös ministereiden ja kansanedustajien avustajiin.

– Älä kuitenkaan saarnaa vain ennestään uskovaisille! Myös muunmielisille kannattaa viestiä, jos haluat vaikuttavuutta, Satu Hassi painotti.

Tutkimustieto täytyy myös osata tarjota oikeaan aikaan päätöksentekoprosessia. Satu Hassin mukaan tutkijoilla on tässä petrattavaa: esimerkiksi ilmansaasteiden terveysvaikutusten asiantuntijat eivät aina ole olleet ajoissa ja oikeaan aikaan liikkeellä, ja teollisuudet lobbarit ovat käyttäneet tilaisuuden hyväkseen. Tutkijoiden kannattaa siis seurata aktiivisesti lainvalmistelua ja strategiaprosesseja sekä selvittää ministeriössä valmistelusta vastaavat virkamiehet, ministerit ja avustajat ja eduskunnassa asiaa käsittelevät valiokunnat.

Raimo Lovio korosti, että vaikuttavuuden saavuttamiseksi tutkijoiden olisi myös hyvä keskittyä viestimään positiivisista ratkaisuista pelkän kritiikin sijaan.

Muista, että toimittaja ja tutkija ovat samalla puolella

– Tutkijan ja toimittajan suhde on työsuhde ja suhteet mediaan nähtävä luontevana osana omaa työtä, Olli Seuri esitti.

Tutkijat joutuvat ylittämään mediassa perinteisen tutkijan rooliinsa ja kommentoimaan ajankohtaisia asioita laajasti. Olli Seuri kannusti tutkijoita heittäytymään vuorovaikutukseen median kanssa ja muistutti, että tutkija ja toimittaja ovat samalla puolella – yhteistyön tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman hyvä juttu.

Jännitystä lieventää hyvä valmistautuminen. Mediaan ja juttutyyppiin voi tutustua etukäteen. Haastattelun sisällöstä voi myös keskustella etukäteen ja tutkijalla on mahdollisuus muokata haastattelun näkökulmaa. Erilaiset mediat myös antavat erilaisia mahdollisuuksia viestimiseen: sanomalehdissä tutkijoiden viestiä saatetaan kehystää tarkemmin kun taas radiossa tutkija pääsee kertomaan näkemyksiään suoremmin.

Mediavuorovaikutuksen onnistumista auttaa myös se, että tutkija seuraa ajankohtaisia asioita ja tuntee oman alansa toimittajia. Paras tapa saada yhteys toimittajiin on ottaa yhteyttä suoraan sähköpostilla – perinteiset tiedotteet ja toimittaja-aamiaiset eivät ole Olli Seurin mukaan tätä päivää.

Perinteisen median voi nykyään myös ohittaa. Toimittajat ja päätöksentekijät seuraavat Twitteriä ja muita sosiaalisen median kanavia ahkerasti. Tutkijoiden kannattaakin osallistua julkiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa, jossa heidät on helppo löytää ja tavoittaa.

Keskustelun tallenne katsottavissa Tiedekulman verkkosivuilla.

EsityksetSatu HassiTimo Miettinen, Olli SeuriRaimo Lovio.

Aiheesta muuallaTiedeakatemiain neuvottelukunnan kooste