Kestävän kehityksen paneelit kutsuivat tutkimusrahoittajat keskustelemaan vaikuttavuudesta

Iina Koskinen ja Tanja Suni

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelit kutsuivat tutkimusrahoittajat keskustelemaan, miten ne voisivat edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhdessä. Päivän keskusteluissa korostettiin, että paneelit ovat voimavara, joiden yhteistyötä kannattaa tiivistää.

Kestävän kehityksen paneelit toimivat tieteen ja yhteiskunnan rajapinnassa

Suomessa toimii useita kestävän kehityksen asiantuntijapaneeleita. Paneelien tehtävät ja mandaatit ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää tavoite toimia tieteen ja yhteiskunnan rajapinnassa sekä tukea tutkimustiedon välittymistä yhteiskunnan eri osa-alueille. Ilmastopaneeli, kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, Ympäristötiedon foorumi, talouspolitiikan arviointineuvosto, Suomen IPCC-työryhmä, kansallinen biotalouspaneeli, Luontopaneeli ja Future Earth Suomi  sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa koordinoivan TEA-työryhmän edustajat ovat tiivistäneet yhteistyötään ja aloittaneet keskustelun yhteisistä synergioista ja toimintamuodoista.

Tieteen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukeminen on keskeistä myös tutkimusrahoituksessa, ja uusia rahoitusinstrumentteja on kehitetty vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Asiantuntijapaneelien ja tutkimusrahoittajien välille on kehittynyt joitakin yhteistyömuotoja, mutta paljon synergioita ja mahdollisuuksia on vielä käyttämättä. Kestävän kehityksen paneelit kutsuivat tutkimusrahoittajat keskustelemaan Tieteiden talolle 8.2.2016, miten paneeleita voidaan hyödyntää tutkimuksen yhteiskunnallisuuden vaikuttavuuden tukena ja miten yhteistyötä paneeleiden ja tutkimusrahoittajien välillä voidaan tiivistää.

Kestävän kehityksen ongelmien ratkaiseminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä

Päivän aluksi keskusteltiin paneelien toimintakentästä ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisestä. Professori Markku Kulmala korosti esityksessään, että meillä on vain yksi maapallo: ilmastonmuutos ja muut suuret haasteet ovat monimutkaisia ja yhteen kietoutuneita. Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteinen visio, perustutkimusta ja kokeellista tutkimusta sekä laaja-alaista yhteistyötä tiedemaailman ja muun yhteiskunnan välillä. Tiiviisti yhteistyötä tekevät paneelit ovat hyviä rajapintoja ja tuovat yhteen monipuolista osaamista kestävän kehityksen osa-alueilta.

Sitran asiantuntija Katri Vataja käsitteli esityksessään sitä, miten tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvioida. Vaikuttavuus viittaa laajoihin ja kompleksisiin, pitkällä aikajänteellä yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja se syntyy tyypillisesti useiden eri toimijoiden ja toimenpiteiden kautta, minkä vuoksi yksittäisten toimijoiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioiminen on vaikeaa. Eri aikaväleillä tapahtuvan vaikuttavuuden arviointi on silti kannattavaa: se motivoi tutkijoita ja osoittaa heidän tekemänsä työn merkityksellisyyden. Vaikuttavuuden arviointi kiinnostaa myös rahoittajia, jotka voivat arvioinnin kautta selvittää, rahoittavatko he oikeita asioita. Erilaisilla arviointimenetelmillä ja aineistoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Menetelmiä ja mittareita valittaessa on tärkeää selvittää, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata.

IMG 0665Käytännön kokemuksia paneelien hyödyistä

Ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola kertoivat, miten paneeleiden avulla on edistetty tutkimuksen vaikuttavuutta käytännössä.

Ympäristöministeriö on mukana monessa paneelissa. Paneelit toimivat erinomaisina keskustelujen herättäjinä mediassa ja niillä on tärkeä tehtävä nostaa esiin yhteiskunnallisesti relevantteja tutkimusaiheita, josta tuoreena esimerkkinä toimii metsien ilmastovaikutuksia käsitellyt Ilmastopaneelin raportti. Paneelit luovat yhteyksiä kansainvälisesti merkittäviin aloitteisiin, esimerkkinä luontopaneeli (ns. kansallinen IPBES) ja IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services). Höijer korosti, että etenkin Ympäristötiedon foorumin ja Future Earth Suomen järjestämien tilaisuuksien avulla on saatu runsaasti lisää vaikuttavuutta olemassa olevista prosesseista. 

Minttu Jaakkola kertoi, että Nesslingin säätiö edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kouluttamalla tutkijoita tiedeviestinnässä ja vuorovaikutuksessa sekä tarjoamalla rahoitusta toimintaan ja henkilöstökuluihin Ympäristötiedon foorumille yhteistyössä Koneen säätiön  ja Future Earth Suomelle yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Ympäristötiedon foorumi välittää ajankohtaista ympäristötietoa yhteiskuntaan, ja palkatun koordinaattorin myötä näkyvyys ja vaikuttavuus on kasvanut merkittävästi. Future Earthin Suomen toiminnan kärkenä on tutkimuksen yhteissuunnittelu tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä. Future Earth Suomi on mukana Nesslingin säätiön rahoittamassa Vesiviisas kiertotalous -hankkeessa vuorovaikutuspartnerina. Yhteistyön myötä hankkeen vuorovaikutuksesta on saatu suunnitelmallista ja tehokasta. Jaakkola korosti, että ilman Future Earth Suomen apua tutkijoilla ei olisi resursseja yhtä tehokkaaseen vuorovaikutukseen.

Yhteistyöllä tuetaan tutkimuksen vaikuttavuutta

Alustusten jälkeen osallistujat jakaantuivat pienryhmiin pohtimaan paneelien rooleja ja yhteistyötä tutkimusrahoittajien kanssa. Osallistujat korostivat, että monipuoliset paneelit ovat rikkaus, jota kannattaa hyödyntää tehokkaasti. Paneeleilla on tärkeä tehtävä toimia yhteistyöalustoina tieteen ja yhteiskunnan välillä. Niitä kannattaa hyödyntää monimutkaisten ongelmien ja kysymysten yksinkertaistamiseen ja synteesien tuottamiseen. Tiedontuotannon lisäksi niitä kannattaa käyttää viestintään ja vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa. Paneeleiden tulisi myös osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi ne voivat toimia rajapintoina kansainvälisiin organisaatioihin ja hankkeisiin, jotka edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Paneelit on perustettu erilaisia tarpeita varten, ja niillä on omat vaikutuskanavansa, joista kannattaa pitää kiinni. Osallistujat kuitenkin korostivat, että paneelien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Niiden tulisi jakaa tietoa ja osaamistaan sisäisesti ja ulospäin ja tiivistää yhteistyötään seminaarien järjestämisessä ja viestinnässä. Paneeleiden keskeisenä tehtävänä on myös tuoda tietoon pohjautuvia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoja päätöksentekijöille. Lisäksi ne voisivat antaa suomalaisen tutkimusosaamisen valttikortteja ministereille ja johtaville virkamiehille esiteltäviksi.

Tutkimusrahoituksella voidaan tukea tutkimuksen vaikuttavuutta monin tavoin. Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti ja valtioneuvoston tutkimus- ja ennakointitoiminnalla suuntaavat tutkimusta vastaamaan yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin. Myös hallituksen kärkihankeraha ohjaa tutkimuksen yhteiskunnallisen käytettävyyden jatkotyöstämiseen. Säätiöt ovat kiinnostuneita vaikuttavuudesta ja niillä on monenlaisia uudenlaisia avauksia siihen, miten vaikuttavuutta voidaan edistää. Esimerkiksi Koneen Säätiö myöntää merkittävää rahoitusta tieteen yleistajuistamiseen. Paneelit voisivat toimia rahoittajille yhteistyöalustoina tutkijoihin päin. Lisäksi ne voisivat tunnistaa tärkeitä tutkimusaiheita ja auttaa rahoittajia suuntamaan rahoitushakuja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.

Osallistujat esittävät, että paneeleilla olisi hyvä olla foorumi yhteistyötoiminnalle. Ympäristötiedon foorumi ja Future Earth Suomi ovat jo aloittaneet paneelien yhteistyön koordinoimisen ja ne ovat yhteistoiminnan kehittämiseen luontevia alustoja. Niille on kuitenkin tärkeää löytää jatkossa resursseja, jolla ne pystyvät jatkamaan hyvin käynnistynyttä toimintaansa. Lisäksi keskusteluissa tuli esiin, että tutkimuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja suurten haasteiden ratkaisemiselle tarvitaan yhteinen visio, johon paneelien toiminta tulisi kiinnittää. Tämän vision työstämistä päätettiin jatkaa seuraavissa tapaamisissa.