satu hassi 20090323 1371438369

FES-blogin vierailevana kirjoittajana kansanedustaja Satu Hassi. 

FES-blogi

Voiko tutkitulla tiedolla vaikuttaa päättäjiin?

Voi. Mutta jos haluaa vaikuttaa kehen tahansa, kannattaa miettiä tilannetta, johon viesti tulee. Kokemuksesta voin kertoa, että päättäjille tulevat viestit tupsahtavat keskelle pahanlaatuista infoähkyä ja kiirettä. Kun lähestyt päättäjää, et ole ainoa.

Viestin perillemenon kannalta on sama, haluatko ajaa jotain yhteiskunnallista tavoitetta vai vain antaa pätevää ja tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa. Molemmissa tapauksissa mieti ainakin neljä asiaa, viestin ytimekkyys, oikea kohde, oikea-aikaisuus ja räätälöinti.

1. Kiteytä

Kiteyttäminen on välttämätöntä. Jos laveasti maalaat jotain ongelmaa siinä toivossa että kohteenasi oleva päättäjä kuuntelee/lukee, ymmärtää asian ja keksii jonkin tavan tarttua siihen, korkeintaan lisäät stressiä ja turhautuneisuutta.

Älä säästä omaa vaan vastaanottajan aikaa. Ihan oikeasti kiinnitä huomiota siihen, ettet tuhlaa vastaanottajan aikaa turhaan. Viestin perillemenoon on parhaat mahdollisuudet, jos olet päässyt päättäjän puheille. Mutta tällöin käytät myös eniten hänen aikaansa. Jätä väliin tai kutista minimiin oman organisaatiosi esittely ja vastaavat. Keskity siihen, minkä haluat menevän perille. Ole kohtelias, mutta älä tuhlaa aikaa liikaan pokkurointiinkaan.

Rakenna sähköpostit niin että pääasia avautuu sekunnissa parissa. Esimerkki päinvastaisesta viestityypistä on sähköpostiin lähetetty organisaation X tiedotuslehti, jonka auki klikatakseen pitää ensin avata viesti, sitten ladata liite. Sorry vaan, se jää useimmilta tekemättä. (Paperisiakin julkaisuja tulee muuten jokaiselle kansanedustajalle uskomattomat määrät.)

Otsikoi viestisi konkreettisesti. Älä sano esimerkiksi "tietoa ilmastosta ja turvallisuudesta" vaan kerro jokin keskeinen asia, vaikkapa "ilmastonmuutos synnyttää myös sotilaallisia turvallisuusuhkia". Jos et keksi otsikkoa, joka kiteyttää koko asiasi, sano silti jotain konkreettista. Se voi herättää mielenkiinnon.

Kiteytä pääkohdat itse viestiin, älä piilota niitä liitteisiin. Liitteiden auki klikkaamiseen menee aina jokunen sekunti, joka sekin on paljon kun pitää päivittäin kahlata läpi satoja viestejä ja pääosa työajasta menee kokouksissa. Liitteiden avaaminen on vielä hitaampaa, jos vastaanottaja on esimerkiksi junassa. Ylipäänsä en tiedä paikkaa, jossa wifi-verkko toimisi joka hetki nopeasti. Älä pane varsinaiseen viestiin kuvia tms, jotka hidastavat viestin aukeamista, ne voit panna liitteiksi.

Osa kiteytystä on ehdotusten muotoilu. Jos tiedät, mitä mielestäsi pitäisi tehdä, kerro se.

2. Kohdista ja ajoita oikein

Yksi poliitikoiille tuttu viestityyppi alkaa jakelulistalla: Yhdysvaltain presidentti, Tasavallan presidentti, ministerit, kansanedustajat ... Näin säälittäviä kohdennuksia en ole huomannut tutkijoilta, mutta oikea kohdennus parantaa myös tutkijan uskottavuutta.

Koeta selvittää, ketkä oikeasti ovat avainhenkilöitä asiasi kannalta. Kuuluuko asia joillekin eduskunnan valiokunnille? Jos, lähesty kyseisten valiokuntien jäseniä, älä kaikkia kansanedustajia. Muista "takapirut" eli kansanedustajien avustajat, eduskuntaryhmiä erilaisissa substanssiasioissa avustavat työntekijät sekä valiokuntaneuvokset. Jos haluat asiasi ministerin tietoon, hyvä reitti on lähestyä ministerin erityisavustajaa/ valtiosihteeriä.

Jos asia on valmisteltavana ministeriössä, avainhenkilöitä ovat kyseistä asiaa valmistelevat virkamiehet, ministerin lisäksi. Jos asia on jo eduskunnassa, avainhenkilöitä ovat kansanedustajat ja heitä avustavat ihmiset.

Lähesty muitakin kuin niitä, joiden arvelet olevan ennestään puolellasi. Viestisi voi olla hyvinkin tärkeää vastapainoa erilaisten eturyhmien ja firmojen lobbaukselle, joka on jatkuvaa - ja voimakkainta juuri silloin kun ratkaisevia päätöksiä tehdään.

Viestin menee parhaiten perille, kun kyseisen asian käsittely on ajankohtainen. Liian myöhään on liian myöhään. Mutta liian aikaisin annettu tieto ehtii unohtua. Esimerkiksi vuosia sitten sain viestin ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin perehtyneeltä tutkijalta, joka kertoi, että EU-komissiossa valmistellaan aivan liian lepsuja rajoja ilmansaasteille. Viesti tuli ainakin vuotta ennen kuin asia tuli EU-parlamentin valiokunnan käsittelyyn, ja vain minulle. Oikeaan aikaan ja kaikille suomalaismepeille lähetettynä se olisi voinut vaikuttaa enemmän. Ratkaisevina päätöksentekoviikkoina autoteollisuuden lobbarit olivat aktiivisesti liikkeellä rummuttamassa että komission ehdotus on sikakallis ja ilmansaasteiden terveyshaittoja liioitellaan.

3. Räätälöi argumentteja

Kannattaa miettiä myös sitä, mikä on kullekin vastaanottajaryhmälle tärkeää. Tuttavani, joka puhui muutamassa eduskunnan valiokunnassa suomalaisesta ympäristöteknologiasta, kertoi että tietyn puolueen edustajat havahtuivat, kun hän puhui liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksista, toisten puolueiden edustajat taas kun hän puhui maaseudun työllistämismahdollisuuksista ja energiaomavaraisuuden parantamisesta. Koeta siis sitoa asiasi johonkin, jonka arvioit olevan vastaanottajalle tärkeää.

4. Osallistu julkiseen keskusteluun

Julkinen keskustelu vaikuttaa päättäjiin enemmän kuin arvaatkaan. Jos julkisuudessa rummutetaan mielestäsi väärää tietoa, anna parempaa tietoa blogeissa/ sanomalehtien yleisönosastoissa/ somessa. Se ei huononna arvoasi asiantuntijana.

Satu Hassi, kansanedustaja