IMG 0529

Future Earth Suomi Living labissä pohdittiin kestävän kaupungistumisen haasteita

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ja yhä suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa myös Suomessa. Future Earth Suomi Living lab kokosi Tampereelle 30.9. runsaan joukon innokkaita asiantuntijoita keskustelemaan kestävän kaupungistumisen haasteista. Keskusteluissa korostui, että tulevaisuuden kestävää kaupunkia ei voida rakentaa ilman monitieteistä yhteistyötä tai toimivaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien, kaupukisuunnittelijoiden ja kaupungin asukkaiden välillä.

Luonnon ja yhteiskunnan yhteenkytkeytyneet muutokset

Tilaisuuden aluksi Future Earth Suomen puheenjohtaja professori Markku Kulmala muistutti, että ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää suuren kuvan selvittämistä.

– Meillä ei ole erikseen nälkäongelmaa, vesiongelmaa, biodiversiteettiongelmaa, epidemioita, kemikalisoitumisen ongelmia, ilmanlaatuongelmia eikä ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ongelmia, vaan ongelmat liittyvät toisiinsa, Kulmala esitti. Tutkimuksella on tärkeä tehtävä muodostaa käsitys globaalimuutoksen keskeisistä kytkennöistä ja välittää se päättäjille.

Kulmala painotti, että haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien tiivimpää yhteistyötä. Tutkimuksen ”co-design” on avain siihen, että tutkimusta tehdään ratkaisevista kysymyksistä ja se on muodossa, jota on helppo hyödyntää.

Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen korosti kaupunkien ratkaisevaa asemaa globaalimuutoksessa.

– Viime kädessä valtaosa globaalien ongelmien muodostumiseen ja ratkaisemiseen liittyvistä asioista tapahtuu paikallistasolla. Kunnissa ja kaupungeissa mietitään, miten globaaleihin haasteisiin vastataan.

Kestävän kaupungistumisen viisi haastetta

Päivän aikana kuultiin esimerkkejä siitä, miten kestävää kaupunkisuunnittelua on edistetty onnistuneesti tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien yhteistyönä. Esimerkkejä kuultiin Tampereen tulevan yleiskaavan suunnittelusta ja työkaluista, joilla kaavan kestävyyttä voidaan arvioidaan. Esillä olivat myös Tampereen raitiotiehanke ja puurakentamisen globaalit kytkennät. Esimerkeissä korostui asukkaiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien kuuleminen ja osallistaminen sekä tutkimuksen tehokas hyödyntäminen suunnittelussa.

Pienryhmissä pohdittiin kestävän kaupungistumiskehityksen kiperimpiä haasteita ja ideoitiin haasteiden pohjalta tutkimushankeideoita. Pienryhmäkeskustelujen pohjalta ryhmät äänestivät seuraavat viisi haastetta kiperimpien joukkoon:

  • Pala-palalta-suunnittelusta kestävään kokonaisuuden katsomiseen - yhteinen kaupunki, aikaa kestävä kaupunki
  • Kaupungin päätöksentekoprosessit ja valinnat: Ideoiden, tiedon ja päätöksenteon avoimuuden ja yhteyden kehittäminen pitkän tähtäimen strategisessa suunnittelussa
  • Kestävän kasvun ja hiilineutraloinnin optimointi
  • Kestävä ja laadukas liikenne sekä joukko- ja kevyenliikenteen edistäminen
  • Hajautettu uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kestävä energiahuolto

Pienryhmäkeskusteluissa muodostetut tutkimushankeideat viedään tärkeimmille tutkimusrahoittajille (muun muassa Suomen Akatemian yhteydessä toimivat Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Maj ja Tor Nesslingin säätiö).

Esitykset ovat luettavissa tapahtumasivulla.

 

Kuvassa professori Jari Niemelä (vas.), ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen, pääsihteeri Tanja Suni, tutkija Mikko Rask ja ympäristöjohtaja Laura Höijer koostavat pienryhmäkeskustelujen tuloksia.

Teksti: Iina Koskinen