MaritaKuvaVATT

”Suurin globaalimuutosongelma on ilmaston lämpeneminen. Tarvitaan kansainvälisiä sitoumuksia, mutta kunnianhimoinen kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on osoittautunut haastavaksi”, esittää Laukkanen.

Marita Laukkanen, johtava ekonomisti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Marita Laukkanen on johtava ekonomisti Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Laukkasen tutkimukset liittyvät ympäristöpolitiikan arviointiin, kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön sekä päästöjen hallinnan taloudellisiin kannustimiin.


Talouskysymykset ovat osa ympäristönsuojelua

– Talous on kytkös, jota ei voida ohittaa ympäristönsuojelussa. Talous liittyy aina jollain tavalla siihen, millaisia päätöksiä tehdään, kertoo Marita Laukkanen.

Talouden ja ympäristön edut nähdään usein toisilleen vastakkaisina. Vastakkainasettelua voidaan purkaa pohtimalla, miten ja kuinka laajasti talous määritellään, Laukkanen huomauttaa. Ympäristön tarjoamat palvelut jäävät usein hinnoittelematta, sillä niille ei ole markkinoita. Taloustieteen menetelmin voidaan kuitenkin määrittää myös markkinoiden ulkopuolelle jäävien hyödykkeiden taloudellinen arvo, jolloin ympäristönsuojelun taloudelliset hyödyt voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

Esimerkiksi vesiensuojelu vaatii lannoitteiden käytön vähentämistä, mikä voi johtaa maatalouden tuloksen heikkenemiseen. Vesistöjen virkistysarvo kuitenkin kasvaisi, ja parempi vedenlaatu lisäisi myös kesämökkien arvoa, Laukkanen kuvaa.

– Ympäristönäkökulmat voivat myös vauhdittaa taloutta, muistuttaa Laukkanen. Ympäristöohjauksen tulisi kuitenkin perustua nykyistä enemmän taloudellisiin kannustimiin normeihin ja määriin perustavan sääntelyn sijaan. Tutkimus ei anna perusteita uskoa, että esimerkiksi määrätavoitteiden asettaminen niin sanottuun kiertotalouteen siirtymiseksi lisäisi talouskasvua. Sen sijaan oikeanlaisella innovaatiopolitiikalla voidaan saada paljon aikaan myös puhtaan teknologian ratkaisujen kehittämisessä.

Laukkasen mukaan markkinataloudessa tarvitaan julkisia yritystukia edistämään sellaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä innovaatiotoimintaa, joka jäisi ilman tukia tekemättä.

– Yritys tavoittelee tutkimustoiminnallaan lisäystä omaan kannattavuuteensa. Innovaatiotoiminnasta voi kuitenkin syntyä huomattavia hyötyjä muualle yhteiskuntaan, myös ympäristönsuojeluun. Näitä ulkoisia hyötyjä yritykset eivät sisällytä omaan kannattavuuslaskelmaansa. Julkinen tuki yrityksen kannalta kannattamattomalle hankkeelle voikin olla ratkaiseva tekijä, joka saa yrityksen toteuttamaan hankkeen.


Taloustiede mittaa ympäristönsuojelun hyödyt ja kustannukset

Ympäristötaloustiede tuottaa tietoa ympäristönsuojelun taloudellisista vaikutuksista: hyödyistä ja kustannuksista. Taloustiede on onnistunut nostamaan erityisesti ilmastonmuutoksen kustannukset kansalaisten ja päättäjien tietoisuuteen.

– Taloustiede on tärkeä osa ratkaisukeskeistä ympäristötutkimusta, jossa kustannustehokkaita ratkaisuja ympäristöongelmiin etsitään monen eri tieteenalan yhteistyönä, Laukkanen kertoo.

Laukkanen on tutkinut ympäristöpolitiikkaa ja erilaisia ohjauskeinoja, kuten päästöjen hallinnan taloudellisia kannustimia.

– Taloustieteellinen tutkimus on osoittanut, että taloudellisiin kannustimiin perustuva ympäristöohjaus on kustannustehokkaampaa kuin määriin perustava sääntely, Laukkanen toteaa. Tutkimusten mukaan verotus on tehokas keino hillitä päästöjä, mistä hyvänä esimerkkinä toimii maatalouden ravinnepäästöjen sääntely. Ravinnepäästöjä aiheuttavaa lannoittamista rajoitetaan suurella joukolla säännöksiä ja ympäristötuen ehtoja. Maatalouden päästöt saataisiin kuitenkin tehokkaimmin kuriin nostamalla lannoitteiden hintaa verotuksella: lannoitevero kannustaisi käyttämään vähemmän kemiallisia lannoitteita ja tehostamaan lannan ravinteiden kierrätystä, mikä vähentäisi ympäristöhaittoja.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta

Marita Laukkanen työskentelee Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, ja hänellä on kokemusta tutkimustiedon välittämisestä päätöksentekoon. Laukkasen mukaan on tärkeää, että päätökset perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon.

– Päätöksenteossa hyödynnetään välillä raportteja ja selvityksiä, joiden tieteellinen näyttö on heikko. Tutkimustietoon perustuva päätöksenteko tarvitsee tuekseen hankkeita, joissa tutkimusasetelma, menetelmät ja aineistot mahdollistavat syy-seuraus –suhteen luotettavan arvioinnin, huomauttaa Laukkanen.

Tietopohjaista päätöksentekoa palvelee Laukkasen mukaan tiivis vuoropuhelu päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä. Vuorovaikutus edistää yhteisen kielen löytämistä sekä eri osapuolien lähtökohtien ja näkökulmien ymmärtämistä.

– Päätöksentekijöiden on oltava avoimia tutkijoiden tarjoamalle tiedolle. Tutkijoiden on toisaalta hyvä muistaa, että päätöksenteossa on usein muitakin tavoitteita kuin ympäristönsuojelu, Laukkanen esittää.

Laukkanen näkee, että Future Earth Suomella on tärkeä tehtävä vuoropuhelun edistäjänä niin eri tieteiden kuin tutkijoiden ja tutkimustiedon hyödyntäjienkin välillä.

– Jotta tieto välittyy yhteiskuntaan, on tärkeää luoda kosketuspintoja tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välille. Vuoropuheluun on saatava mukaan päättäjien lisäksi myös muut sidosryhmät, Laukkanen korostaa.

Iina Koskinen