sirkku juhola linda tammisto 400x267

KUVA: Linda Tammisto
Globaalimuutokseen liittyy biogeokemiallisia kiertoja, joilla omat ajurit ja jotka muuttavat ympäristöä ilman ihmistä. Mutta voidaan kysyä, onko ihminen dominantti laji maapallolla? Jos globaalimuutos seurausta ihmisen toiminnasta, on globaalimuutoksen ongelmat ratkaistava sitä kautta, mitä hyvään elämään käsitetään kuuluvan. Tällöin keskeiset kysymykset liittyvät ihmisen toimintaan ja tietysti myös muihin globaalimuutosta ajaviin tekijöihin", esittää Sirkku Juhola.

Sirkku Juhola, apulaisprofessori

Sirkku Juhola toimii ympäristöpolitiikan apulaisprofessorina Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella ja vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksella. Juhola on mukana monitieteisissä tutkimusprojekteissa, joissa on tutkittu muun muassa kaupunkien sopeutumista ilmastonmuutokseen. ”Yhteiskuntatieteilijöiden pitäisi olla rohkeampia ryhtymään yhteistyöhön luonnontieteilijöiden kanssa”, Juhola painottaa.

Future Earthin lähtökohtana ongelmakeskeisyys

Kansainvälinen Future Earth -hanke tutkii globaalimuutoksen ilmiötä ja tuottaa tutkimuksen avulla ratkaisuja sen kiperimpiin ongelmiin.

– Future Earthin lähtökohtana on ongelma- ja ratkaisukeskeisyys, Juhola kuvaa. Tämä tarkoittaa tietoisuutta siitä, että ratkotaan yhteiskunnalle relevantteja kysymyksiä: yksittäisissä projekteissa tunnistetut ongelmat on nähtävä kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöongelmiin.

Globaalimuutostutkimuksen onnistuminen edellyttää myös eri tieteenalojen yhteistyötä.

– Mikään tieteenala voi yksinään ratkaista globaalimuutoksen kiperiä ongelmia. Korkeatasoisen kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää, etteivät tutkijat pidä tiukasti kiinni oman tieteenalansa rajoista vaan uskaltavat astua myös ulos omalta tontiltaan, Juhola esittää.

Yhteiskuntatieteilijät rohkeasti yhteistyöhön luonnontieteilijöiden kanssa

Juholan oma tausta on yhteiskuntatieteissä. Juholan tutkimusaiheet ovat johdattaneet hänet myös monitieteisiin hankkeisiin.

– Yhteiskuntatieteilijöiden pitäisi olla rohkeampia ryhtymään yhteistyöhön luonnontieteilijöiden kanssa, Juhola esittää. Yhteiskuntatieteilijöiden tulisi osata tarkastella omaa osaamistaan ja miettiä, mitä annettavaa heillä voisi olla luonnontieteille. Yhteisen laajan viitekehyksen puuttuminen ei ole syy vetäytyä yhteistyöstä. Luonnontieteilijöiden pitäisi puolestaan ymmärtää, että yhteiskuntatieteiden kirjo on laaja.

Globaalimuutostutkimuksessa ollaan kiinnostuneita luonnon ja yhteiskuntasysteemien muutoksien suhteista. Juholan mukaan tällainen systeemiajattelu yhteiskuntatieteissä on uutta. Erityisesti ajatus yhteiskunnan ja ihmisten toiminnan mallintamisesta ei ole yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa laajalti hyväksytty.

– Yhteiskunnan ymmärtämisessä on aina tietynlainen jännite sen välillä, kuinka paljon voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, miten yksilö toimii ja miten yhteiskunnan rakenteet ovat empiirisesti ylipäänsä mallinnettavissa Juhola muistuttaa.

Juhola kannustaakin aloittamaan hankkeista, joissa yhteistyö on helpompaa. Juhola on tutkinut ilmastonmuutokseen sopeutumista kaupungeissa ja tehnyt yhteistyötä esimerkiksi geologien ja geoinformaatikoiden kanssa.

Globaalimuutostutkimuksen erityispiirteenä laajat sidosryhmät

Future Earthin toinen keskeinen lähtökohta monitieteisyyden rinnalla on yhteistyö tiedon hyödyntäjien kanssa. Sirkku Juhola kertoo, että monissa hänen hankkeissaan mukana ovat olleet myös tiedon hyödyntäjät, kuten kaupunkien palvelujen tuottajat ja yksityinen sektorin edustajia.

– ”Co-design” eli tutkimustiedon hyödyntäjien osallistuminen tutkimuksen suunnitteluun ei sinänsä ole uusi asia. Monilla tieteenaloilla, kuten sosiologiassa ja kehitysmaatutkimuksessa, osallistavaa tutkimusta on tehty jo pidemmän aikaa, Juhola muistuttaa. Globaalimuutoksessa yhteissuunnittelun erityispiirteenä on kuitenkin se, että yhteiskunnallisten sidosryhmien kirjo on hyvin laaja ja niiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Myös muiden tieteenalojen tutkijat ovat tiedon hyödyntäjiä.

Juholan mukaan yhteissuunnittelun erityisiä haasteita on yhteisen kielen löytäminen. Tämä vaatii aikaa ja siten myös pitkäjänteistä rahoitusta laadukkaan tutkimuksen takaamiseksi. Juhola näkee, että uudet rahoitusinstrumentit, kuten strategisen tutkimuksen rahoitusväline, voivat olla hyviä avauksia pitkäjänteisen ratkaisukeskeisen tutkimuksen toteuttamiseen.

Future Earth Suomi tuo Suomeen kansainvälistä keskustelua yhteissuunnittelusta

– Future Earth Suomi toimii alustana, joka edistää globaalimuutostutkimuksen yhteissuunnittelua Suomessa, Juhola kuvaa. Kansalliskomitea tuo Suomeen kansainvälistä keskustelua tutkimuksen yhteissuunnittelusta ja tekee sitä tunnetuksi erityisesti nuoremmille tutkijoille.

Future Earth Suomi tuo yhteen eri tieteenalojen tutkijoita keskustelemaan ja suunnittelemaan tutkimushankkeita yhteiskunnallisesti merkittävistä ongelmista. Kansalliskomitea on järjestänyt verkostoitumistilaisuuksia esimerkiksi strategisen tutkimuksen rahoitushakujen yhteydessä. Juholan mukaan tällaisen keskustelun ylläpitäminen on tärkeää, jotta voidaan luoda rakenteet ja raamit ratkaisukeskeiselle globaalimuutostutkimukselle Suomessa.

Sirkku Juhola on myös Suomen kansallisen Ilmastopaneeli varapuheenjohtaja.

– Ympäristöpolitiikan tutkijana kiinnostavaa, että viime aikoina on perustettu useita tieteen ja yhteiskunnan suhdetta edistäviä rajapintaorganisaatioita. Tämä kertoo siitä, että näiden toimintaa pidetään tärkeänä ja että päätöksenteossa halutaan hyödyntää tutkimustietoa entistä tehokkaammin, Juhola esittää.

Ilmastopaneelin tehtävä on ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden tarkastelu ja paneeli on asetettu hallitusohjelmassa ja nyt tulevassa ilmastolaissa. Future Earth Suomesta tekee Juholan mukaan erityisen se, että kansalliskomitea toiminnan lähtökohtana on globaalimuutoksen ilmiö ja että se haluaa tuoda ilmiön dynamiikan yhteiskunnalliseen keskusteluun koko laajuudessaan.

– Molemmat toimijat mahtuvat hyvin Suomen kokoiseen maahan, Juhola esittää. Future Earth Suomen, Ilmastopaneelin ja muiden kestävän kehityksen asiantuntijapaneelien yhteisenä tehtävänä on pitää ympäristökysymyksiä pinnalla aikana, jolloin ne uhkaavat jäädä muiden ajankohtaisten keskustelujen jalkoihin.

Iina Koskinen