pienimetsä

 

FES-BLOGI: Tutkimustieto tukemaan yhteiskuntaa globaalimuutoksessa

 

Puhtaan teknologian ratkaisut ja biotalous on valittu uuden strategisen hallitusohjelman kärkitavoitteiden joukkoon. Suomella onkin erinomainen mahdollisuus nousta biotalous- ja ympäristösaamisen avulla ekologisesti kestävän kehityksen edelläkävijäksi maailmanlaajuisesti. Ympäristö- ja ilmasto-ongelmien ratkaisut toimivat samalla uuden työn ja kasvun lähteinä, joiden pohjalta voidaan kehittää vientiin uusia tuotteita ja palveluita.

Kestävä kehitys on tiukasti kytköksissä globaalimuutoksen haasteisiin. Globaalimuutoksella tarkoitetaan yhteiskuntien ja ympäristön laajamittaisia ja usein vuorovaikuttavia muutoksia, kuten yhdentyvää maailmantaloutta, yhteiskuntien digitalisoitumista, kaupungistumista ja ilmastonmuutosta. Ilmiöiden vaikutukset näkyvät luonnon monimuotoisuudessa, elinkeinoissa sekä ympäristöjen elinkelpoisuudessa, ja ne liittyvät myös maailman tasa-arvokysymyksiin, konflikteihin ja suurimittaisiin muuttoliikkeisiin.

Muutoksiin liittyvät ekologiset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat monitahoisia ja kiperiä, joten päätöksenteon tukena tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa. Kestävän kehityksen innovaatioihin ja läpimurtoihin tarvitaan myös soveltavaa tietoa ja tiedon hyödyntäjien asiantuntijuutta ja osaamista; tämä edellyttää tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen ja tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamista. Myös yritykset hyötyvät yhteistyöstä tutkimusyhteisön kanssa, sillä tutkimusmaailma tuottaa tietoa erityisesti kasvun rajoista ja tulevaisuuden skenaarioista esimerkiksi biotalouden ja kiertotalouden uusille toimintamalleille.

Kestävän kehityksen globaalien ongelmien ratkaisuun tarvitaankin uudenlaista tiedekulttuuria: kokonaisvaltaista, tieteidenvälistä tutkimustyötä, joka suunnitellaan yhteistyössä päätöksentekijöiden, yksityissektorin ja järjestöjen kanssa. Tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välinen pitkäjänteinen yhteistyö rakentaa luottamusta ja on edellytys sille, että tutkimustuloksia uskalletaan käyttää päätöksenteon pohjana. Tiedon luonteen syvällisempi ymmärtäminen vähentää ennakkoluuloja siitä, että tieteellinen tieto olisi liian epätarkkaa tai epävarmaa päätöksenteon pohjaksi.

Tutkimustiedon hyödyntämistä Suomessa edistävät useat kestävän kehityksen tieteelliset asiantuntijapaneelit, esimerkiksi kansallinen ilmastopaneeli, kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, Ympäristötiedon foorumi ja globaalimuutokseen keskittyvä Future Earth Suomi. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelit suosittavat tutkimuspohjaisen kestävän kehityksen teeman sisällyttämistä tulevan hallituskauden tärkeimpien tavoitteiden joukkoon.

Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkausten vastapainoksi uuden hallituksen on syytä tukea määrätietoisesti tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnan kehityksen tukena. Jo alkanut strategisen tutkimusrahoituksen kehitys strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen ja valtioneuvoston kanslian päätöksentekoa tukevan selvitystyön kautta on askel oikeaan suuntaan. Asiantuntijapaneelit ovat käytettävissä muiden mahdollisten tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävien foorumien toteutuksessa.


Kirjoittajat:

Tanja Suni, pääsihteeri
Iina Koskinen, tiedesihteeri
Future Earth Suomi - globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea