Laura Höijer, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö

Laura Höijer toimii ympäristöministeriön tutkimusjohtajana, ja hänen työhönsä kuuluu mm. ministeriön tutkimuspolitiikan valmistelu. ”Globaalimuutoksen ilmiöt koskettavat kaikki hallinnon aloja, ja haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan hallinnon sektorien rajat ylittävää yhteistyötä”, esittää Höijer.

Tavoitteena vihreä kasvu

”Polttavimmat globaalimuutosongelmat liittyvät tällä hetkellä luonnonvarojen kestävään käyttöön, resurssitehokkuuteen ja toimivaan kiertotalouteen, esittää Höijer. Kestävä vihreä kasvu on avainkysymys sekä globaalisti että Suomessa, ja Suomen pitäisi pyrkiä vihreän kasvun edelläkävijäksi.”

Ympäristöministeriö pyrkii edistämään vihreää kasvua osana ministeriön koko toimintaa. Tärkeitä välineitä tähän ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta, kokeiluhankkeet, arviointi- ja suunnittelutyökalut sekä säädösvalmistelu. Vihreän kasvun kärkiteemoja ovat muun muassa kiertotalous, kestävä biotalous ja resurssitehokkuus.

Globaalimuutos ylittää hallinnon rajat

Globaalimuutos ei jäsenny selkeästi eri tieteenalojen rajoihin, ja ilmiö ylittää myös hallinnon rajat. ”Kokonaiskuvan muodostaminen globaalimuutoksen syistä ja seurauksista on tärkeää. Globaalimuutoksen ilmiöt koskettavat kaikki hallinnon aloja, ja haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan hallinnon sektorien rajat ylittävää yhteistyötä”, Höijer esittää.

Höijerin mukaan eri ministeriöt tekevät paljon yhteistyötä muun muassa Itämeren suojeluun, luonnon monimuotoisuuteen ja metsien kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Eri hallinnonaloilla on kuitenkin omat näkökulmansa globaalimuutoksen eri osa-alueisiin, ja ne painottavat eri arvoja globaalimuutoksen haasteiden ratkaisemisessa. ”Tutkittua ja puolueetonta tutkimustietoa tarvitaan päätöksentekotilanteisiin, jotta voidaan punnita eri arvovalintojen välillä”, Höijer korostaa.

Strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentit edistävät yhteistyötä

Ministeriöiden yhteistyötä globaalimuutokseen liittyvissä kysymyksissä voidaan tukea hyvin suunnitellulla tutkimuspolitiikalla. Höijerin mukaan uudet strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentit ovat hyviä keinoja yhteistyön edistämiseen. Ministeriöt voivat tehdä yhteistyötä toimimalla sidosryhmäkumppaneina esimerkiksi hankkeiden ohjausryhmissä. Poikkihallinnolliset ohjausryhmät tuovat hankkeisiin joustavasti eri ministeriöiden näkökulmia.

”Globaalimuutoksen ilmiöitä ja ratkaisuja voidaan tutkia eri aikaperspektiiveistä, ja rahoitus heijastelee erilaisia tutkimustarpeita”, Höijer kuvaa. Strategisen tutkimuksen neuvoston koordinoima strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti soveltuu pitkäaikaisen ja ennakoivan tiedon tuottamiseen. Valtioneuvoston kanslian koordinoimat päätöksentekoa tukevat tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvityshankkeet soveltuvat puolestaan lyhyempiin täsmäselvityksiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöprosessin tueksi tehtäviin vaikutusten arviointeihin.

”On kuitenkin muistettava, että muun muassa kiertotalouteen siirtymisen taustalla on aina laajemmat kysymykset, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Globaalimuutoksen haasteiden ratkaisemissa tarvitaan aina hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on enempi ilmastonmuutoksen hillintätoimet sekä vähähiilisyys, kun taas maa- ja metsätalousministeriön vastuulla enempi puolestaan sopeutumistoimet.”, Höijer muistuttaa.

Kokeiluhankkeista hyviä tuloksia

Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminta on pääasiassa soveltavaa tutkimusta, sillä päätöksenteon tueksi tarvitaan soveltavaa tutkimusta. Höijerin mukaan nyt nousussa on kokeilutyyppinen tutkimus, jossa tutkimustieto viedään käytäntöön kokeiluhankkeiden kautta. ”Lisätutkimus ei välttämättä ole ratkaisu. Meillä on jo paljon tutkimustietoa ympäristöasioista ja tarvittavista toimenpiteistä, ja tämä tieto olisi tärkeää saada tehokkaasti hyödynnettyä”, esittää Höijer.

Esimerkkinä hyvästä kokeiluhankkeesta Höijer mainitsee ravinteiden kierrätyksen edistämis- ja Saaristomeren tilan parantamisohjelma RAKIn. Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta sekä tehostavat Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua.

Perustutkimusta ei kuitenkaan tule unohtaa. ”Strategisen tutkimuksen perustaksi vaaditaan perustutkimusta, jonka pohjalta voidaan kehittää soveltavaa tutkimusta ja innovaatiota”, painottaa Höijer.

Rajapintaorganisaatiot vahvistavat tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien vuorovaikutusta

Strategisessa tutkimuksessa yhteistyö tutkimuksen sidosryhmien kanssa on keskeistä. ”Yhteissuunnittelun tulee alkaa jo tutkimuskysymysten määrittelystä, ei vasta siinä vaiheessa, kun rahoitus on varmistunut”, Höijer muistuttaa.

Höijerin mukaan Future Earth Suomi ja vastaavat tutkimustiedon rajapintaorganisaatiot ovat hyviä kanavia yhteissuunnittelun edistämiseen. ”Yhteissuunnittelu vaatii uudenlaista osaamista ja innovatiivisia keinoja. Tutkijoilla ei välttämättä ole kokemusta yhteissuunnittelusta; ministeriöillä ei puolestaan ole aikaa eikä resursseja järjestää tilaisuuksia, työpajoja ja muita vaadittavia puitteita sidosryhmäyhteistyölle”, Höijer esittää.

Höijer korostaa Future Earth Suomen ohjausryhmän monipuolisuutta: ohjausryhmään kuuluu luonnontieteilijöitä ja yhteiskuntatieteilijöitä sekä tutkimustiedon sidosryhmien edustajia. Future Earth Suomella on siksi erinomaiset edellytykset edistää globaalimuutosta koskevan tiedon vaihtoa ja keskustelua sekä tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien yhteistyötä globaalimuutosasioissa.

Iina Koskinen