”Kiperin ja kiireellisin globaalimuutoksen ongelma on ilmastonmuutos, sillä aikaikkuna on lyhyt, noin 15 vuotta, ja hillitsemistoimilla on siksi kiire”, esittää Mari Pantsar. Kuva: Jaana Kerkis.

Mari Pantsar
Johtaja, Resurssiviisas ja hiilineutraaliyhteiskunta, Sitra

Mari Pantsar johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta, jonka tavoitteena on tukea Suomen muutosta kohti ekologisesti kestävää ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. ”Tutkimusmaailman tehtävänä on tuottaa tietoa kasvun rajoista päättäjille ja yrityksille”, Pantsar korostaa.

Luonnonvarojen viisaasta hyödyntämisestä uutta kasvua

Mari Pantsar on koulutukseltaan kemian tohtori, ja hänen tutkimusalaansa kuuluivat ympäristölle ja terveydelle haitalliset raskasmetallit. Tutkijavuosien jälkeen Mari Pantsar halusi laajentaa ilmiöiden tutkimista laboratoriossa ympäristöongelmien ratkaisemiseen tosielämän tilanteissa. Hän on työskennellyt ympäristöalan konsulttina ja muun muassa UPM:n ympäristöpäällikkönä vuosina 2000–2007. Nykyisessä toimessaan Sitran teema-alueen johtajana Mari Pantsarin tehtävänä on suunnitella toimintatapoja ja kokeiluja, joilla luodaan luonnonvaroja säästävästä resurssiviisaudesta kilpailukykyä ja uutta taloudellista kasvua.

– Kestävä kehitys tarkoittaa minulle tulevaisuutta, jossa kilpailukyky kasvaa ekologista kestävyyttä riskeeraamatta, kertoo Mari Pantsar. Väestönkasvu ja kasvava kulutus ovat johtaneet kestävyyskriisiin, joka uhkaa paitsi ympäristöä, myös talouden toimintaa ja ihmisten hyvinvointia. Kasvulla on rajat ja ne tunnetaan: luonnonvarojen hupenemisen ja ilmastonmuutoksen riskit ovat tiedossa. Kestävä kehitys tunnistaa nämä rajat ja luo niistä uutta kasvua. ”Luonnonvarojen tehokas ja viisas käyttö kiertotalouden ja biotalouden periaatteiden kautta sekä uusiutumattomien energiamuotojen korvaaminen uusiutuvilla luovat aitoja taloudellisia mahdollisuuksia”, Pantsar korostaa.

Biotalous ja cleantech tuotava juhlapuheista käytäntöön

Mari Pantsarin mukaan Suomi on kestävyyden ja kilpailukyvyn suhteen globaalisti melko hyvä toimija. Toisaalta Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Energia- ja ilmastopolitiikassa Suomi on selvästi jäljessä verrattuna esimerkiksi Tanskaan.

– Ympäristöosaaminen on Suomen valttikortti, mutta yritykset olisivat valmiita panostamaan vielä enemmän puhtaiden teknologioiden ja palveluiden kehittämistoimintaan, jos meillä olisi toimivat kotimarkkinat, Pantsar arvioi. Juhlapuheissa puhtaat energiamuodot ja biotalous mainitaan, mutta käytännön toimet ovat tähän saakka olleet riittämättömiä. Valtio voisi luoda edellytyksiä resurssiviisaalle ja ekologisesti kestävälle talouskasvulle edistämällä yritysten kilpailukykyä esimerkiksi verotuksen ja julkisten investointien kautta. ”Nyt tarvitaan konkreettisia kannustimia, joilla Suomesta tehdään bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin supervalta”, Pantsar painottaa.

Tutkijoiden yhteistyötä päätöksentekijöiden ja yritysten kanssa tiivistettävä

– Tutkijoiden ja päättäjien yhteistyö on tärkeää kestävän kehityksen kysymyksissä, ja lisää ymmärrystä tarvitaan molemmin puolin, Pantsar esittää. Tutkimusmaailman pitää tuottaa päättäjille tietoa kasvun rajoista tilanteessa, jossa uutta kilpailukykyä haetaan luonnonvarojen käytöstä. Päättäjät eivät aina ota tutkijoita tarpeeksi vakavasti, ja he kuuntelevat herkemmin etujärjestöjä ja rahan tuottajien intressejä.

– Tutkijoiden olisi hyvä luoda yhteyksiä enemmän myös yritysmaailmaan. Kestävän ratkaisut vaativat panostusta sekä isoilta yrityksiltä että PK-yrityksiltä, korostaa Pantsar. Tutkijoilla on tärkeä tehtävä selvittää yrityksille, millaiset reunaehdot tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia määrittävät. Tutkimustiedosta voidaan myös luoda uusia liiketoiminta-alueita.

Tutkijoiden ja yritysten välisessä vuorovaikutuksessa on kuitenkin keskeistä viestiä yritysten omalla kielellä. Pantsarin mukaan ilmastopuhe on onnistunut tavoitteissaan, koska ilmastoasioista on alettu puhua talouskielellä. Tutkijoiden ja tutkimustiedon hyödyntäjien välistä yhteistyötä edistävät myös erilaiset foorumit ja Future Earth Suomen kaltaiset rajapintaorganisaatiot, joiden avulla osapuolet voivat tavata ja verkostoitua, Pantsar esittää.

Iina Koskinen