Niemelä Jari 0901-14 webphoto HY 3 Linda Tammisto

KUVA: Linda Tammisto
”Eräs polttavimmista globaalimuutosongelmista tällä hetkellä on biodiversiteetin säilyminen, sillä monimuotoinen luonto on ihmiskunnalle elintärkeiden ekosysteemipalveluiden perusta”, kertoo Jari Niemelä.

 

Professori Jari Niemelä

Jari Niemelä on Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani ja kaupunkiekologian professori. ”Suomalaisessa kaupungistumiskehityksessä keskeistä on ekosysteemipalvelujen turvaaminen”, Niemelä esittää.

Kaupungistuminen rasittaa erityisesti pääkaupunkiseudun luontoa

Jari Niemelä toimii kaupunkiekologian professorina Helsingin yliopistossa. Kaupungistuminen on yksi globaalimuutoksen keskeisistä ongelmista. Haastavia kysymyksiä liittyy erityisesti megakaupunkeihin, joissa sekä ympäristöongelmat että sosiaaliset ongelmat kärjistyvät.

– Suomen kokoisessa maassa kaupungistumista on mahdollista suunnitella ja ohjata kestävästi, vaikka kaikki ihmiset asuisivat pääkaupunkiseudulla. Suomen mittakaavassa muutokset olisivat kuitenkin suuria, jos koko väestö muuttaisi Helsinkiin, Niemelä kertoo.

Kaupungistuminen koskettaa suomalaista luontoa Niemelän mukaan kahdella tavalla. Maaseutu autioituu ja maaseudun perinnemaisemat kärsivät, kun niitä ylläpitävä asuinkulttuuri katoaa seudulta. Vastaavasti Helsingissä viheralueet supistuvat ja paine rakentaa viheralueille kasvaa.

– Kaupungeissa on vihreää ja sinistä luontoa. Kaupunkimetsät ja merenrannat tuottavat ennen kaikkea virkistyspalveluja, ja monet tutkimukset ovat osoittaneet niiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, Niemelä muistuttaa. Pääkaupunkiseudulle kuitenkin rakennetaan tällä hetkellä erittäin paljon, ja pienikokoisessa Helsingissä joudutaan todennäköisesti rakentamaan tulevaisuudessa myös viheralueille. ”Kaupungistuminen ei ole katastrofi Suomen kokonaisluonnolle, mutta Helsingille luonnolle kyllä”, Niemelä summaa.

Päättäjille osoitettava ekosysteemipalvelujen arvo ja hyöty

Jari Niemelä tutkii kaupunkiekologiaa erityisesti suhteessa luonnon monimuotoisuuteen, joka on yhteiskuntaa ylläpitävien luonnonvarojen ja luonnon prosessien sekä luonnon hyötyjen eli ekosysteemipalvelujen perusta. ”Suomalaisessa kaupungistumiskehityksessä keskeistä on ekosysteemipalvelujen turvaaminen”, Niemelä esittää.

– Luonto tuottaa valtavasti yhteiskunnalle ja ihmisille elintärkeitä palveluita, ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen edellyttää niiden tunnistamista ja arvottamista. Tutkimuksella onkin tärkeä tehtävä osoittaa päätöksentekijöille, miten erilaiset luontopalvelut hyödyttävät yhteiskuntaa, jotta päättäjät voivat ryhtyä tarvittaviin toimiin näiden palvelujen turvaamiseksi, Niemelä painottaa.

Future Earth tähtää monitieteiseen ja ratkaisukeskeiseen tutkimukseen

Kansainvälisen globaalimuutostutkimusohjelma Future Earthin tavoitteena on tuottaa ratkaisukeskeistä tutkimusta, joka vastaa yhteiskunnan suuriin haasteisiin. Yhteiskunnallisesti vaikuttavan globaalimuutostutkimuksen edellytyksiä ovat tieteidenvälisyys ja tutkimuksen suunnittelu yhteistyössä tutkijoiden ja tutkimustiedon hyödyntäjien kesken. Jari Niemelä painottaa tutkimusohjelman tavoitteiden ajankohtaisuutta.

– Luonnontiede pystyy havaitsemaan sen, mikä luonnossa menee pieleen. Se voi kertoa meille, miten Itämeri rehevöityy ja miten rehevöityminen vaikuttaa meren ekologiaan ja ekosysteemeihin. Pelkkä luonnontieteellinen tutkimus ei kuitenkaan sinällään johda ratkaisuihin, Niemelä esittää. Ympäristöongelmia pitää tarkastella myös yhteiskuntatieteen näkökulmasta, ja sen lisäksi tutkimustulokset pitää viedä päätöksenteon pohjaksi. Tähän tarvitaan tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien yhteistyötä sekä Future Earth Suomen kaltaisia rajapintaorganisaatioita, jotka toimivat siltana tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä.

Jari Niemelällä on vankkaa kokemusta sekä monitieteisyydestä että sidosryhmäyhteistyöstä. Future Earth Suomen lisäksi hän toimii mm. Helsingin yliopiston monitieteisen ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö (HENVIn) ohjausryhmässä, luonnon monimuotoisuus kysymyksiin keskittyvän IPBES-paneelin Suomen paneelin puheenjohtajana ja Suomen WWF:n hallituksessa. Niemelä on tehnyt paljon yhteistyötä tutkimustiedon hyödyntäjien, erityisesti kaupunkitason virkamiesten ja päättäjien kanssa.

Tutkijoiden ja tutkimuksen sidosryhmien välillä luotava vuorovaikutuskanavia ja arvostusta

– Tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytys on vankka tutkimustieto. Luotettavan tutkimustiedon perusteella ympäristöasioista pystytään puhumaan niiden oikeilla nimillä sekä ymmärtämään, mitä ekosysteemissä tapahtuu ja mikä on ihmistoiminnan vaikutus ympäristöön, Niemelä painottaa. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tarvitaan lisäksi tehokasta ja ymmärrettävää tutkimustiedon välitystä, jotta yhteiskunnassa pystytään ryhtymään tarvittaviin toimiin ympäristön suojelemiseksi.

Niemelä esittää, että tutkijoiden ja päätöksentekijöiden on kohdattava toisensa avoimesti, ja hyvä vuorovaikutus perustuu molemminpuoliseen arvostukseen. Tutkijoiden ei tule pelätä viestiä päättäjille myös niistä epävarmuuksista, joita tieteellisen tietoon väistämättä liittyy. Tutkijoiden tulee päinvastoin tuoda rehellisesti esille, että absoluuttista totuutta ei ole olemassa, ja auttaa tiedon hyödyntäjiä tulkitsemaan tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä.

Niemelän mukaan tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta edistävillä rajapintaorganisaatioilla on keskeinen rooli tutkimustiedon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä. Future Earth Suomen, Ympäristötiedon foorumin ja Ilmastopaneelin kaltaiset rajapintaorganisaatiot ovat tärkeitä sekä tutkijoille että päätöksentekijöille. Rajapintaorganisaatiot kannustavat ja rohkaisevat tutkijoita sekä edistävät ympäristöongelmia koskevan tiedon tuomiseen päätöksentekijöiden käyttöön.

– Rajapintaorganisaatioiden ansiosta tutkijat eivät ole yksin: rajapintaorganisaatiot järjestävät tilaisuuksia sekä rohkaisevat tutkijoita yhteiskunnallisesti relevanttiin tutkimukseen ja vuorovaikutukseen. Päätöksentekijöille rajapintaorganisaatiot tarjoavat foorumin, joiden kautta päätöksentekijät saavat helpommin yhteyden eri tieteenalojen tutkijoihin, eikä heidän tarvitse etsiä sopiva tutkijoita itse, Niemelä esittää.

Niemelä toivottaa Future Earth Suomen lämpimästi tervetulleeksi Suomessa toimivien rajapintaorganisaatioiden joukkoon. Niemelän mukaan Future Earth Suomessa on erityistä se, että globaalimuutos aiheena kattaa laajasti kestävän kehityksen eri ulottuvuudet ja sen toiminnassa ovat mukana monet eri tieteenalat ja yhteiskunnalliset sidosryhmät. Future Earth Suomi on myös mandaatiltaan esimerkiksi Ilmastopaneelia ja Suomen IPBES-paneelia vapaampi, ja sitä voidaan kehittää ketterästi tutkijoiden ja sidosryhmien tarpeiden mukaan.

Iina Koskinen