"Iso globaalimuutosongelma on luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, joka ulottuu niin kansalliselle kuin paikallistasollekin. Globaalimuutoksen eri osa-alueet kuten talous, ilmasto, energia ja luonnonvarat kietoutuvat toisiinsa. Siksi yhden ongelman tarkastelu ei riitä vaan on tärkeää selvittää, miten eri ongelmat kietoutuvat yhteen", esittää Kaisu Anttonen.

Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen

Filosofian tohtori Kaisu Anttonen työskentelee Tampereen kaupungin ympäristöjohtajana. ”Globaalien ongelmien ratkaisemissa ei pidä unohtaa paikallista ja alueellista tasoa”, toteaa Kaisu Anttonen.

– Viime kädessä valtaosa globaalien ongelmien muodostumiseen ja ratkaisemiseen liittyvistä asioista tapahtuu paikallistasolla, muistuttaa Anttonen. Paikallinen toiminta vaikuttaa pitkienkin ketjujen kautta globaaleihin asioihin, ja kunnissa ja kaupungeissa puhutaan paljon globaaleista haasteista. Energian tuotanto, kulutus, ilmanlaatu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kuten tulvasuojelu, kaupunkitulvien hallinta ja muut ilmastoriskit sekä globaalien muutosten talousvaikutukset ovat keskeisiä kysymyksiä myös paikallisesti.

Ympäristökysymykset ovat myös strategisia kysymyksiä

Työssään Anttonen valmistelee ja seuraa kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Hänen johtamaansa kestävä yhdyskunta -yksikköä työllistävät Anttosen mukaan erityisesti ilmastoasiat, mutta samalla yksikkö seuraa koko organisaation työprosessien ympäristövaikutuksia ja erilaisia tuotantoprosesseja kuten aluesuunnittelua ja rakentamista. ”Kaikella toiminnalla on ympäristövaikutuksia”, Anttonen muistuttaa.

Ympäristövaikutuksien hallinnan kannalta on tärkeää, että ympäristökysymykset päätyvät strategisiksi kysymyksiksi myös kaupungin päättäjien pöydälle. Kaupunkiorganisaatiot ovat Anttosen mukaan usein byrokraattisia rakenteita, ja ympäristöasioita saatetaan hoitaa organisaation eri osissa. Kaupungin toimintaa ohjaavaan strategiaan on siksi tärkeää saada ympäristöä koskevia linjauksia. Tampereen kaupungilla strategisia ympäristökysymyksiä ovat erityisesti energiatehokkuus ja toiminnan ympäristövastuun ja –hallinnan lisääminen.

Kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun

Tampereella valtuustoon ja lautakuntiin valittujen päättäjien ohella muitakin kaupunkilaisia halutaan ottaa mukaan yhä tehokkaammin kaupungin toiminnan kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa. Tampereella on kokeiltu ja kehitetty asukkaita osallistavia vapaaehtoisia demokratian muotoja, joista esimerkkinä Anttonen mainitsee Alue-Alvari-ryhmät. Alvari-toiminnan tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta ja demokratiaa ajankohtaisissa asioissa eri kaupunginosissa kaupungin organisaation ja asukkaiden välillä.

Kaupunkilaisille suunnattuja ympäristöaiheisia kampanjoita ja muuta viestintää toteutetaan myös erilaisten yhteysverkostojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä Anttonen mainitsee Ekokumppanit Oy:n, jossa mukana ovat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Yhtiö tarjoaa neuvonta- ja koulutuspalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. ”Kaupunkilaisten kiinnostuksen herättäminen on jatkuva haaste. Toisaalta globaalilla ja valtiotasolla ei ehkä ole aikaa eikä mahdollisuutta tällaisiin toimintatapoihin ”, Anttonen esittää.

Virkamiehet ja päättäjät vuoropuhelussa

Anttosen mukaan kuntien ja kaupunkien alueellinen yhteistyö on arvokasta. Hän mainitsee toimivana alueellisena yhteistyöverkostona 6-kaupunkien ilmastoverkoston, joka lähti Tampereen kaupungin aloitteesta. Kaupunkien ekokehitystä edistävässä verkostossa ovat mukana kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat. Verkoston ideana on, että kaupunkien virkamiehet valmistelevat yhteistyössä aloitteita, joiden avulla ilmasto- ja ympäristöasiat tuodaan paremmin kaupunginjohtajien tietoisuuteen. Aloitteista keskustellaan kaupunginjohtajien kanssa, ja ympäristöjohtajien vastuulla on panna aloitteet täytäntöön.

– Tieto ei aina kulje päättäjille ja valmistelijoille tehokkaasti. 6-kaupunkien verkoston toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten tutkimustietoa välitetään tehokkaasti päätöksentekijöille. Hyviä tiedonvälitykseen soveltuvia verkostoja on myös organisaatioiden sisällä, Anttonen summaa.

Pilottihankkeet hyviä alustoja tutkimuksen yhteissuunnittelulle

Anttosen mukaan kunnat ovat halukkaita hyödyntämään tutkimustietoa tehokkaammin toiminnan suunnittelussa. Suurilla kaupungeilla on resursseja tilata asiantuntijaselvityksiä. Tampereelle tilataan esimerkiksi opinnäytteitä yliopistoilta ja kaupunki osallistuu moniin yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin.

Kaupungit myös hyviä alustoja tutkijoiden ja kaupunkien yhteisille pilottihankkeille, sillä kaupungit muuttuvat jatkuvasti ja niissä rakennetaan koko ajan. ”Tutkijoiden ja kaupunkien yhteistyö on hedelmällisintä silloin kun yhteishankkeissa tarve kohtaa tutkimusintressin. Erilaiset pilotit ja kokeilut ja hankemaailma ovat suuri mahdollisuus”, esittää Anttonen.

Anttosen mukaan toimiva vuorovaikutus tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien välillä vaatii uutta yhteissuunnittelun kulttuuria ja sitä, että tutkijat ja kaupungin edustavat ymmärtävät toisiaan. Future Earth Suomen kaltaiset rajapintaorganisaatiot voisivat tuoda yhteen tutkijoita ja tutkimuksen sidosryhmiä paikallisella tasolla ja esitellä yhteissuunnitteluun liittyviä näkökulmia kaupunkien omille verkostoille ja hankkeille.

Iina Koskinen