”Jos minun pitäisi valita yksi ratkaistava globaalimuutoksen ongelma, valitsisin luonnon monimuotoisuuden suojelun, sillä se jää usein ilmastonmuutoskeskustelun jalkoihin”, Kivekäs sanoo.

Lauri Kivekäs, toimitusjohtaja, Rudus Oy

Lauri Kivekäs toimii Rudus Oy:n toimitusjohtajana. Rudus on betoni- ja kivirakentamisen johtava yritys, joka tunnetaan erityisesti ympäristövastuustaan. ”Jokaisen yrityksen pitäisi olla kiinnostunut yrityksen toiminnan ympäristöriskien vaikutuksista, 100% lakeja noudattaen. Mutta jos haluaa parantaa yrityksen mainetta ja hyväksyttävyyttä, joutuu tekemään enemmän kuin lait ja perustaso vaativat”, korostaa Kivekäs. 

Yritykset keskeisiä toimijoita luonnon monimuotoisuuden suojelussa 

Rudus tunnetaan ympäristövastuustaan ja erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelusta. ”Ruduksessa nähtiin välttämättömänä, että seuraavan 10 vuoden kuluessa kiviainesalalla ei voi toimia, jos ei lähde ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuutta. Rudus halusi olla edelläkävijä tässä asiassa”, kertoo Kivekäs.

Rudus on ollut aktiivinen ympäristövastuutoimija jo 1990-luvulta lähtien, jolloin Rudukseen perustettiin mm. betonin kierrätykseen erikoistunut kierrätysliiketoimintayksikkö. Muutamia vuosia sitten Ruduksen strategia ja arvot uusittiin, ja tärkeimmäksi arvoksi nostettiin vastuullisuus ja siinä ympäristö. Samaan aikaan Rudus oli kuullut Euroopasta ja muualta maailmasta, että luonnon monimuotoisuuden suojelu on nousemassa ajankohtaiseksi kysymykseksi kiviainestoiminnassa. Luontokonsulttien kanssa käytyjen keskustelujen ja ulkomailla nähtyjen hyvien esimerkkien innostamana Rudus lähti aktiivisesti kehittämään luonnon monimuotoisuutta tukevia prosesseja omassa toiminnassaan.

Pian Ruduksessa huomattiin, että luonnon monimuotoisuustyöllä on valtava tarve myös Suomessa, ja juuri yritysten toiminta oli avainasemassa. ”Viranomaiset oli tuskissaan, kun Suomi oli sitoutunut kansallisesti YK:n ja EU:n tavoitteisiin torjua biodiversiteetin hupenemista vuoteen 2020 mennessä, mutta mitään ei silti tapahtunut”, kertoo Kivekäs.

Monimuotoisuuden suojelu luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia 

”Jokaisen yrityksen pitää olla kiinnostunut omien ympäristöriskien vaikutuksista, 100% lakeja noudattaen. Jos haluaa lisätä yritysten mainetta ja hyväksyttävyyttä, joutuu tekemään enemmät kuin lait ja perustaso vaatii”, Kivekäs muistuttaa.

Rudus lähti aktiivisesti rakentamaan asiantuntijaverkostoa ja erilaisia pilottihankkeita, joissa suojeltiin muun muassa soranottopaikkojen lajistoa ennallistamisen ja kompensaation keinoin. ”Aluksi toimintaa saneli välttämättömyys, mutta nyt näyttää siltä, että tästä kaikesta voi syntyä uutta liiketoimintaa”, kertoo Kivekäs.

Uusina liiketoimintamahdollisuuksina Kivekäs mainitsee ekosysteemipankit ja -hotellit. Ekosysteemihotellissa uhanalaisten lajien yksilöitä siirretään esimerkiksi soranottoalueelta tilapäisesti toiseen paikkaan, jossa hyvät olosuhteet, minkä jälkeen ne joko siirretään takaisin alkuperäiselle alueelle tai jätetään uuteen lajistolle suotuisaan paikkaan. Ekosysteemipankki on kompensaatiojärjestelmä. Jos rakennushankkeessa joudutaan tuhoamaan uhanalaisia lajeja, tuhoa voidaan kompensoida siten, että rakennushankkeet tekijät ostavat osuuksia ekosysteemipankista, esimerkiksi Ruduksen kiviainesalueesta, joka on osoittautunut suotuisiksi elinympäristöksi ja jossa lajit ovat alkaneet lisääntyä. Toisin sanoen yritykset maksavat ”pankin” ylläpitäjälle siitä, että he kasvattavat uhanalaisia lajeja.

”Uudella liiketoiminnalla pitää olla synergiaa varsinaiseen liiketoimintaan. Täytyy olla omaa osaamista, jolloin uudet ideat syntyvät vähän sivussa”, Kivekäs summaa.

Globaalimuutostutkimuksen living lab on hyvä alusta yritysyhteistyölle

Future Earth Suomen yhtenä tehtävänä on edistää tutkimuksen yhteissuunnittelua, ja se on käynnistänyt globaalimuutostutkimuksen living labin, jossa tutkijat ja tiedon hyödyntäjät kohtaavat. ”Yhteishankkeet tarjoavat yrityksille hyvin paljon mahdollisuuksia”, korostaa Kivekäs.

Yritysyhteistyön käynnistämisessä living lab toimii alustana, jonka kautta voidaan luoda kontaktit ja saada hankkeet käyntiin. ”Yritysyhteistyön aluksi on mietittävä, mikä yrityksen liiketoiminta on nyt ja kuinka siihen voidaan ideoida synergioita?”, Kivekäs vinkkaa. Yrityksille sopivia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi erilaiset pilottihankkeet, joissa kokeiluja pyritään saamaan nopeasti käyntiin. ”Hyvä pilotti tukee yrityksen omaa liiketoimintaa, mikä vähentää toimintakustannuksia ja aikataulurajoitteita”, Kivekäs muistuttaa.

Myös poikkitieteellisyys korostuu yritysten tarpeissa. ”Ruduksella on töissä insinöörejä ja ekonomeja, mutta se ei olisi tiennyt yhtään mitään luonnon monimuotoisuudesta ilman yhteistyötä toisten tieteenalojen tutkijoiden kanssa”, kertoo Kivekäs.

Yrityksen koko ei Kivekkään mielestä ole rajoite ympäristövastuulle ja yhteistyölle. Isolla yrityksellä on toki käytössään enemmän ihmisiä, joista osa voidaan ohjata ympäristökysymysten pariin. Ruduksella on oma ympäristötiimi, jolla on jo valmiiksi osaamista, eikä yrityksen tarvitse palkata ulkopuolisia asiantuntijoita. Pienellä yrityksellä saattaa olla tässä suhteessa vaikeampaa.