Yksi maapallo – yhteen kietoutuneet ongelmat
– Future Earth Suomi -komitean puheenjohtaja Markku Kulmalan haastattelu

 

Miksi globaalimuutosta pitää tutkia? Miksi ilmastonmuutostutkimus ei riitä?

– Meillä on tasan yksi maapallo, ja maapallon ongelmat ovat kytkeytyneitä toisiinsa.

Ilmastonmuutos on oleellinen osa globaalimuutosta, mutta globaalimuutos on laajempi ilmiö. Globaalimuutostutkimus selvittää esimerkiksi väestön, ilmaston, ruoan, ruokahuollon, vedenkäytön ja -riittävyyden, mineraali- ja luonnonvarojen, energian ja talousjärjestelmien vuorovaikutuksia ja takaisinkytkentöjä.

Ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää suuren kuvan selvittämistä. Meillä ei ole erikseen nälkäongelmaa, vesiongelmaa, biodiversiteettiongelmaa, epidemioita, kemikalisoitumisen ongelmia, ilmanlaatuongelmia eikä ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ongelmia, vaan ongelmat liittyvät toisiinsa.

Tutkimuksella on tärkeä tehtävä muodostaa käsitys keskeisistä kytkennöistä ja välittää se päättäjille.

Miten globaalimuutosta tutkitaan?

– Globaalimuutostutkimus perustuu holistiselle näkemykselle ja tieteiden väliselle yhteistyölle. Globaalimuutostutkimuksessa tarvitaan riittävästi dataa ja jatkuvia mittauksia sekä luonnontieteistä että yhteiskuntatieteistä.

Tieteiden välinen yhteistyö ja holistisen näkemyksen tarkentaminen puolestaan vaatii aikaa. Pintapuolinen ymmärrys ei riitä, vaan tutkijoiden on opeteltava toistensa kieli.

Tutkimustarpeiden suhteen on kuultava myös muuta yhteiskuntaa. Päättäjien, kansalaisten ja yksityissektorin perusteltujen mielipiteiden huomioon ottaminen on tärkeää.

Erilaisten intressiryhmien näkemykset koskevat usein lyhyttä aikaväliä ja pienempiä alueita. Esimerkiksi tietyn järvialueen asukkailla voi olla hyvinkin arvokasta tietoa kotijärvensä muutoksista. Suuri yleisö ei olisi kuitenkaan osannut tilata tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri aika- ja aluetasoilla. Tutkijoilla on aina viime kädessä vastuu tutkimuskysymysten tieteellisestä korkeatasoisuudesta.

Mikä on tiedeyhteisön vastuu suuriin haasteisiin vastaamisessa?

– Suurien ratkaisujen löytäminen edellyttää sekä huippuluokan perustutkimusta että yhteiskunnallisesti laajakantoisia innovaatioita.

Strategisesta ja ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että suuriin haasteisiin ei löydetä vastauksia ilman perustutkimusta. Globaalimuutoksen keskeisiä kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu, ja perustutkimusta tarvitaan esimerkiksi ilmanlaadusta, terveyteen liittyvistä tekijöistä, ruoasta, juomasta ja luonnon monimuotoisuudesta. Perustutkimukselle tarvitaan myös pitkäjänteistä rahoitusta.

Mihin Future Earth Suomi -kansalliskomitea pyrkii?

– Kansalliskomitean keskeisenä tavoitteena on tuoda yhteen ruohonjuuritason tutkijat ja globaalimuutostutkimuksen sidosryhmät: päätöksentekijät ja -valmistelijat, kansalaiset ja järjestöt sekä yritykset. Kansalliskomitea selvittää ruohonjuuritason signaaleja ja välittää niitä ylöspäin yhteiskunnan päätöksentekijöille ja kansainvälisille tiedefoorumeille, erityisesti kansainväliseen kattojärjestöönsä Future Earthiin.

 

Iina Koskinen