uutiset sivu 2

Future Earth Suomen ja Kaupunkiakatemian yhteinen Urban Challenges and Possibilities -työpaja toi yhteen nelisenkymmentä edustajaa erityisesti Helsingin yliopistosta, Helsingin kaupungista ja Aalto-yliopistosta keskustelemaan tutkimuksen ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksista. Osallistujat pohtivat, millaista kaupunkitutkimusta Helsinki tarvitsee ja millaisia nousevia ilmiöitä tutkijat voivat tuoda kaupunkisuunnittelun ja –päätöksenteon pohjaksi. 

Kaupunkikuva

 

Kaupunkiakatemia on Helsingissä uudenlainen yhteistyömuoto ja -verkosto, jossa edistetään kaupunkisuunnittelun, kaupunkikehittämisen ja kaupunkitutkimuksen vuorovaikutusta ja yhteissuunnittelua sekä käynnistetään ja tuetaan poikkitieteellisiä kehitysprojekteja. Kaupunkiakatemian yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki. Future Earth Suomen tavoitteena on edistää yhteiskuntaan vaikuttavaa tutkimusta, joten yhteistyö Kaupunkiakatemian kanssa on luonteva askel.

Kaupungin ja yliopistojen kaupunkitutkimusyhteistyössä olennaista ovat ajankohtaiset ja kaupungin toimintaan liittyvät aiheet. Vaikuttavuuden näkökulmasta pelkkä hyvä aihe ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan eri toimijoita osallistava tutkimusprosessi. Uudenlainen toimintamalli vaatii kaupungin virkamieheltä osallistumista itse tutkimusprosessiin ja tutkijalta oman työn avaamista yhteiskunnalle projektin eri vaiheissa.

Työpajan tuloksia hyödynnetään Kaupunkiakatemia-yhteistyön teemojen valinnassa eli tuottamaan ideoita siihen, mihin kaupungin ja yliopistojen yhteistyön tulisi keskittyä seuraavien vuosien aikana. Tuloksia hyödynnetään myös yhteisten hankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä.

Miten tutkimus voi auttaa kaupunkia?    Näyttökuva 2016 10 04 kello 11.28.30

Tilaisuuden avasivat kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie, jotka kannustivat visioimaan lennokkaasti Helsingin ja pääkaupunkiseudun mahdollisia tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tärkeä tehtävä on auttaa ymmärtämään epävarmuutta ja jatkuvaa muutosta, johon julkishallinnon on pystyttävä reagoimaan. Kaupunkiakatemian koordinaattori Annina Ala-Outinen kertoi alustuksessaan Kaupunkiakatemia -yhteistyön tavoitteista löytää kaupunkiorganisaatiota aidosti hyödyttäviä ja tutkijoita kiinnostavia aiheita ja korosti tutkimuksen yhteissuunnittelun tärkeyttä ratkaisukeskeisessä tutkimuksessa. Kaupunkiakatemian oma blogi ideoiduista tutkimusaiheista täällä.

Vuorovaikutus tutkimushankkeen aikana hyödyllisempää kuin valmiiden tulosten viestiminen

Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni esitteli yhteissuunnittelun ja osallistavan tutkimuksen taustaa ja metodologiaa tarkemmin. Osallistava tutkimus (co-design, co-production) edistää tutkitusti tiedon käyttöönottoa, kun käyttäjät pääsevät mukaan tiedon tuottamisprosessiin ja analysoimaan jo alustavia tuloksia yhdessä tutkijoiden kanssa. Tieto koetaan uskottavammaksi, kun sen tuottamiseen on osallistuttu itse. Käyttäjät tuovat osallistaviin hankkeisiin täydentävää tietoa omista valmistelussa olevista strategioistaan ja hankkeistaan, joihin tutkimus voi sopivassa ajassa tuoda lisävalaistusta. Tutkijat puolestaan pystyvät paremmin kohdentamaan ja muotoilemaan tutkimuksensa tuloksia hyödylliseen ja ymmärrettävään muotoon, kun käyttäjät kulkevat mukana koko hankkeen ajan.   

Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin toistuvasti esille, että valmiin tutkimuksen viestiminen policy-briefin tai loppuseminaarin avulla on yleensä liian vähän liian myöhään. Kaupungin edustajat kokivat hankkeiden loppuseminaarit etäisiksi, ja niiden yhteydet meneillään oleviin prosesseihin ovat usein heikot. Moni hanke on suorastaan turha, kun kaupungin hyvin tuntemia lähtökohtia ja reunaehtoja ei ole otettu niissä lainkaan huomioon. Tärkeintä olisi vuorovaikutus hankkeen alussa, kun tutkimuskysymyksiä suunnitellaan ja tutkimusstrategiaa pohditaan.

Myös vuorovaikutus hankkeen aikana koettiin erittäin hyödylliseksi. Monia kaupungin edustajia kiinnostavat ennen kaikkea keskustelut, joita tutkimushankkeen aikana käydään: aineisto saattaa paljastaa ilmiöitä ja signaaleja, joita ei vielä voida julkaista loppuraportissa mutta jotka voivat olla tärkeitä kaupungin strategian ja päätöksenteon kannalta jo nyt.

Skenarointi, ennakointi ja visiointi

Kaupungin oma tietokeskus on hyvä lähde viranomaisten lyhyen tähtäimen tietotarpeisiin. Yliopistotutkimuksella nähtiin kuitenkin tärkeä rooli sekä laajempien näkökulmien että tulevaisuuden ilmiöiden ja kehityssuuntien tutkimisessa. Tutkijoiden ja kaupungin yhteinen skenarointi/visiointi/ennakointifoorumi nähtiin tarpeelliseksi. Mallia voisi ottaa Valtioneuvoston kanslian ja Sitran yhteisestä Kansallisesta ennakointiverkostosta. Myös muita vuorovaikutustapahtumia ja esimerkiksi vuorovaikutuslounaita ehdotettiin järjestettäviksi säännöllisin väliajoin vuoropuhelun ja verkoston luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

Näyttökuva 2016 10 04 kello 11.29.13Mitä kaupunki tarjoaa tutkijoille?

Lopuksi pohdittiin, mitä hyötyä tutkijoille on yhteistyöstä kaupungin kanssa. Tutkimusmaailmassa itsekin toimineet kaupungin edustajat esittivät, että kaupunki voi tarjota tutkijoille sekä tilastotietoa ja muita aineistoja (esimerkiksi asiakaspalautteita), johon tutkijoilla ei yleensä ole pääsyä että mielekkäitä tutkimuskysymyksiä, joilla opiskelijat ja nuoret tutkijat pääsevät kiinni reaalimaailman kysymyksiin. Tutkijat olivat kiinnostuneita myös ns. hiljaisesta tiedosta sekä ”suljetuista keskusteluista”, jotka ovat sisäpiirin asiantuntemusta, jota vain aiheen parissa työskentelevillä voi olla.

Kaupungin ja yliopistojen yhteistyön seuraavat askeleet

Työpajassa sekä muissa kaupungin ja yliopistojen yhteistyöfoorumeissa esille nousseita tutkimusaiheita ja teemoja pyritään jatkokehittämään ja hankkeistamaan tulevissa pienryhmätilaisuuksissa vuosina 2016–2017. Tavoitteena on saada liikkeelle vaikuttavia ja monitieteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja tilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita, virkamiehiä sekä aiheen mukaan myös yritysten ja järjestöjen edustajia.

Teksti: Tanja Suni, Future Earth Suomi ja Annina Ala-Outinen, Kaupunkiakatemia