uutiset sivu 2

Future Earth Suomen ensimmäinen Globaalimuutossymposium 10.11.2016 Helsingin yliopiston Minervatorilla keräsi yhteen noin sata kiinnostunutta kuulijaa tutkimuksesta, valtionhallinnosta, kuntasektorilta, ja yrityksistä. Tilaisuudessa kuultiin uusiutuvan energian tutkimuksen kärkiä aaltoenergiasta fotosynteesistä saataviin biopolttoaineisiin sekä yritysten näkökulmia tutkimusyhteistyöhön. Pienryhmissä keskusteltiin tutkimus-yritysyhteistyön esteistä ja mahdollisuuksista.

Uusiutuvan energian uudet lähteet

Future Earth Suomen puheenjohtaja Markku Kulmala ja pääsihteeri Tanja Suni avasivat tilaisuuden. He kertoivat hieman kansainvälisen Future Earthin tavoitteista, joista tärkein on tukea yhteiskuntia kestävän kehityksen tielle tieteen kautta. Uusiutuva energia kuuluu kansainvälisen Future Earthin alla useampaankin hankkeeseen, joista mainittiin Food, Water and Energy Nexus ja Decarbonising Societies –verkostot.

Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta hahmotteli keynote-puheessaan Suomen energiatulevaisuutta. Hän korosti, että aurinkoenergia ja sen johdannaiset eivät ole rajallinen resurssi, mutta niiden käyttöönotto vaatii sähköjärjestelmältä jatkuvaa tasapainoa ja varastointiin uusia teknologioita. Sun Energian toimitusjohtaja Antti Rousi esitteli Suomen kattavimman aurinkoenergiatietokannan, jota ei yrityksistä huolimatta ole saatu tutkijoiden hyödynnettäväksi. Tietokannan pohjalta voidaan tuottaa jokaiselle kiinteistölle arvio investoinneista, aurinkoenergiakäytön järkevyydestä, sijoituspaikosta ja energiantuotantomääristä.

Akatemiaprofessori Eva-Mari Aro Turun yliopistosta kertoi seuraavaksi biopolttoaineiden tuottamisesta suoraan fotosynteesistä. Tavoitteena on rakentaa synteettisiä solutehtaita, joissa esimerkiksi syanobakteeri voi toimia katalyyttina, ja prosessissa solu erittää ulos tavoitellun tuotteen. Työ on vielä käynnissä, mutta kaupallistamisvaihetta kehitellään jo Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Wello Oy:n innovaatiojohtaja Heikki Paakkinen vei kuulijat läpi innovaatioprosessin yhden ihmisen ideasta valtavan potentiaalin liiketoiminnaksi. Aaltoenergia on jatkuvaa ja aina saatavilla. Globaalisti sillä on tietty jakauma, mutta jopa 10% maailman energiasta voitaisiin tuottaa sen avulla. Kehitystyötä tehdään ympäri maailmaa: tekniikoita on monenlaisia, toistaiseksi mikään yksittäinen ei ole osoittautunut muita selvästi paremmaksi.

Lopulta tutkimusjohtaja Eva Heiskanen Helsingin yliopistosta kertoi kuluttajalähtöisen energiantuotannon ja kysyntäjouston nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Kuluttajien odotetaan olevan itse aktiivisia sähkön käytön ajastamisessa ja jopa sähkön tuotannossa. Tämä edellyttää luottamusta, positiivisia kokemuksia ja keskustelua.

Miksi radikaalit uudet ideat vesittyvät? Entä onko politiikkatoimilla todellista vaikutusta yrityksiin?

Tutkimuspainotteisen aamupäivän lopuksi tutkija Miikka Salo Jyväskylän yliopistosta ja Elias Einiö VATT:ista pohtivat Suomen energiapolitiikan valtarakenteita ja politiikkatoimien tutkittuja vaikutuksia yritysten tuotantopäätöksiin. Salon mukaan radikaalit ehdotukset vesittyvät pääasiassa konsensushakuisuuden ja tottumuksen vuoksi. 50-luvulla ei vielä puhuttu tuuli- ja aurinkovoimasta, ja valtiokeskeinen regulaatio oli voimakasta 80-luvulle saakka ja on jälleen nyt EU:n myötä voimistumassa. Suuryrityksillä on pysyvä edustus energia-alan työryhmissä, millä on säilyttävä vaikutus toimintatapoihin.

Einiö kertoi, että valtiontuki yrityksille on noussut Suomessa viimeiset kymmenen vuotta ja on nyt Euroopan keskitasoa, noin 1300 miljoonaa euroa. Suurimman osan siitä, noin 400 miljoonaa euroa, muodostaa energiatuki yrityksille. Tutkimusten mukaan T&K-tukirahalla on myönteisiä vaikutuksia, mutta tukien oikea kohdentaminen on avainasemassa.

Yritysyhteistyöstä hyötyä myös tutkijoille, mutta tukea tarvitaan

Ennen lounasta käytiin lyhyt pienryhmäkeskustelu aamupäivän aiheista ja jaettiin kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tutkimus- ja yritysyhteistyön tukemisesta. Yritys- ja yhteiskunnallisten kumppaneiden vuorovaikutus tutkimuksen kanssa on usein erittäin onnistunutta, mutta haasteitakin löytyy. Tieteidenvälisissä hankkeissa tieteenalojen välisten raja-aitojen todettiin edelleen olevan todella syviä, ja keskustelu voi tällöin olla hyvin haastavaa. Verkostoitumisvaikutukset ovat tärkeitä: käytännön kysymyksestä syntyy usein lisää tutkimusta, jossa myös syvällistä perustutkimusta. Ensimmäinen hanke johtaa toiseen, tutkijat ja hyödyntäjät tutustuvat toisiinsa ja vaihtavat ideoita. Yliopiston palvelujen pitäisi toimia tutkijalle yhden luukun periaatteella, jotta yrityskumppanien löytäminen olisi mahdollisimman helppoa. Kaikki apu on tarpeen, sillä tällä hetkellä yhteistyöhankkeissa tutkija tarvitsee hyvin monipuolista osaamista: käytännössä kaikki työ pitää tehdä itse, kontaktien haaliminen ja budjetin laatiminen esimerkkeinä. Todettiin kuitenkin, että joskus myös yrityksen osaaminen mahdollistaa sen, että tutkimusryhmä saa julkaistua tieteellisen artikkelin.

Yritykset korostivat, että olisi parasta päästä mukaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, ei vain rahoituksen hakuvaiheessa. Näin päästäisiin helpoiten muodostamaan yhteistä tavoitetta, johon kaikilla osallistujilla olisi motivaatio. Yksi haaste on datan avoimuus: se on tärkeää tutkijoille, mutta yrityksille se voi olla hankala asia.

Yritysten viestejä tutkijoille

Iltapäivän aluksi kuultiin kiinnostavia yrityskatsauksia Fortumilta ja uusiutuvan energian kasvuyrityksiltä.Kehitysjohtaja Peter Malin Asir Seismicistä kertoi geotermisen energian mahdollisuuksista ja yhteistyöstä St1:n kanssa Deep Heat –hankkeessa. Malinin mielestä yliopistoille helpointa on konsultointityö ja pienen riskin startup-kehittäminen. Yliopistoilla ei yleensä ole osaamista tulevaisuuden riskien käsittelyyn. Toimitusjohtaja Janne Hietaniemi Solved Oy:stä suositteli pitämään mielen avoimena ja pyrkimään siilot ja rajat ylittävään yhteistyöhön. Solved Oy:n oman toiminnan mahdollistaa nimenomaan monialainen verkottuminen ja learning by doing –asenne.

Teraloop Oy:n innovaattori Petri Saarinen kertoi, miten hyvällä idealla, oikeilla kontakteilla ja kovalla työllä saadaan kerättyä suuri alkupääoma, jolla voidaan lähteä tehokkaasti liikkeelle kehittämään ideasta käytännön sovellusta. Toimitusjohtaja Nikolas Salomaa nollaE Oy:stä pohti syitä siihen, että olemassa olevakaan uusi, energiaa säästävä tai uusiutuvaa energiaa hyödyntävä teknologia ei yleensä pääse käyttöön. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että rakennuttaja ei hyödy uuden teknologian käyttämisestä: säästöä saattaa tulla asukkaalle, mutta rakennuttaja joutuu investoimaan uuden teknologian opetteluun paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. On huomattavasti helpompaa pysyä vanhassa, tutussa ja toimivassa. Salomaa ilmoitti yrityksensä olevan kiinnostunut kaikista uusista uusiutuvan energian innovaatioista, sillä uusimpien teknologioiden hyödyntäminen on nollaE:n liiketoiminnan ytimessä.

Lopuksi Fortumin kasvuhankkeet-osaston päällikkö Mikko Huumo kertoi 17 miljoonan euron EU-hankkeen synnystä ja menestykseen johtaneista tekijöistä. Hankkeen koordinaattorina toimi Fortum, tekniikan kehittäjä oli Wello Oy, ja tutkimuskumppaneita löytyi Wellon omista verkostoista useammasta maasta. Kaikki partnerit tunsivat toisensa ennestään, ja ne sitoutuivat yhdessä sovittuun, aktiiviseen rooliin. Hakemuksen kirjoittamiseen täytyy varata yli 4 kuukautta, ja vähintään yksi työpaja täytyy järjestää kasvotusten. Huumo korosti komission lobbaamisen tärkeyttä ennen hakemuksen jättämistä. Palautetta voi ja kannattaa pyytää – rahoitushakemuksen laadintaan tulee suhtautua kuin hyvin johdettuun projektiin. Komission kanssa kommunikointiin voi tarvittaessa etsiä myös asiantuntija-apua.

Yritysmaailman ja tutkimuksen yhteensovittaminen tuottaa tuloksia, mutta myös haasteita

Iltapäivän lopuksi jatkettiin pienryhmäkeskustelua yritys- ja tutkimusmaailman yhteistyön esteistä ja hyödyistä. Kysymykseen, voiko tutkimusyhteistyö parantaa yrityksen asemaa, vastattiin yleisesti kyllä, mutta hankkeisiin täytyy löytää oikeat ihmiset ja yhteinen tavoite- ja tahtotila. Yrityksissä on eniten tarjolla lyhytaikaista selvitystyötä, jotka saattavat myös toimia keinona kokeilla, sopiiko yritysympäristö tutkijalle ja löytyykö yhteistä säveltä. Energia-alalla tutkimustarpeita löytyy erityisesti energian varastoinnin, energiaomavaraisuuden, bioenergian ja kuluttajakäyttäytymisen saralla, ja synteettinen biologia on kokonaisena alana räjähdysmäisessä nousussa.

Tutkimuksen ja yritysten toiminnan aikaskaalat ovat usein sen verran erilaisia, että yhteistyö on vaikeaa. Kuitenkin onnistuneissa yhteistyöhankkeissa kaikki oppivat: Helsingin yliopiston ja rakennusliikkeiden viherkattoprojektissa yritykset oppivat tutkijoilta, samoin ammatikseen viherkattoja myyvät puutarhaliikkeet. Pitkäjänteiset yhteistyön kehitysohjelmat ovat toimineet aiemmin, ja nykyäänkin esimerkiksi Sitraan tulee paljon yhteistyökyselyjä yrityksiltä, mutta nykyiset haut ovat nopeita ja lyhyitä, eikä uusia kumppanuuksia ehditä muodostaa helposti. Verkostoituminen on monille yrityksille ja tutkijoille erittäin tärkeää mutta se ei yksin riitä – kohdennettua ja tavoitehakuista toimintaa tarvittaisiin lisää. Yrityksiltä puuttuu usein tilaajaosaamista, koska tutkimusyhteistyö ei ole välttämättä tuttua. Myös yritys ja yhteiskunta tarvitsevat tietoa siitä, mitä tutkimus voi tarjota, ja erilaiset rajapintaorganisaatiot voivat olla tässä hyvin hyödyllisiä. Osallistujat ideoivat cross-fertilisation –alustoja erilaisille teemoille. Puhuttiin myös siitä, että globaalimuutos teemana on vasta nyt nousemassa ja kytkemässä mahdollisesti myös ihmisen toimintaa ja tätä kautta humanistisia tieteitä mukaan.

Keskusteluissa pohdittiin myös energiamurroksen edellyttämää suurta hyppäystä energiantuotannon ja infrastruktuurin osalta. Hajautetumman energiantuotannon suuntaan mennään varmasti, mutta seuraavan parin vuosikymmenen ajan tarvitaan päällekkäisiä rakenteita, joten perusvoimaakin on vielä rakennettava.

Ensimmäinen Globaalimuutossymposium toi arvokasta tietoa Future Earth Suomen toimintaa varten. Keskustelu oli monipolvista ja kiinnostavaa: tarkempi policy-brief osallistujille ja tärkeimmille sidosryhmille on valmisteilla.

Tanja Suni ja Jussi Heinonsalo, Future Earth Suomi